Tuesday, January 8, 2008

Oivoi

Hanna Bourgeois, yritti N tökiskellä viime bileissä. Tiedetään, tiedetään. Olen antanut periksi ammatilliselle kilpajuoksulle, tarpeelle alati päivittää ammattitaitoa jotta se ei vanhene, happane, osoittaudu siksi epäkelvoksi höttöiseksi ainekseksi jonka koko ajan alitajuisesti pelkäät muhivan henkisessä alapohjassasi. Rupean ramppaamaan Seinäjoella saatanan kalliissa amerikkalaisen yrityksen lisenssoimassa testikoulutuksessa. Semmoiseen pistän kallista elinaikaani, monen monta viikonloppua.

Siitä olen kumminkin tyytyväinen, että sain jonkinlaisen väliaikaisen ratkaisun tehtyä, että teen edes jotain pitkäjänteisempää ja eteenpäin vievää, vaikkakin samaan aikaan olen huolissani etääntymisestä yhä kauemmas kuvataiteesta. Ehkä minulle urkenee ura vapaana (hullu sanavalinta kuvaamaan mahdollista yrittäjyyttä) lausuntonikkarina, ja voin jättää saastuneet julkiset rakenteet kauas taakseni.

Voi, osatapa olla riippumaton, elää tyytyväisenä omassa sisäisessä maailmassaan, tarvitsematta, kaipaamatta yhteyttä ja yhteisyyttä. Kadehdin köyhiä taiteilijatovereita, jotka posket lommolla luovat tyhjästä maailmoja, ovat rauhassa irrallaan tavanomaisesta.

Omista poskistani ovat lommot kaukana (kuten jokainen voi makkaratehtaan uuden vuoden kuvista huomata). Huomenna aloitan paaston.

No comments: